Liitännäisoireet

CP-vammaan liittyy yleensä erilaisia liitännäisoireita, joihin vaikuttavat aivovaurion paikka, laajuus ja syntymähetki. Tyypillisiä liitännäisoireita ovat mm. näkövamma ja näön käytön vaikeudet, kuulovamma, suun motoriset ongelmat, kommunikoinnin vaikeudet, syömisongelmat, kognitiiviset ja käyttäytymisen vaikeudet ja epilepsia.

CP-vammaisella lapsella voi olla useita liitännäisoireita

CP-lapsilla esiintyy liitännäisoireita erilaisina yhdistelminä. Yhdysvaltalaisessa CP-lasten tutkimuksessa havaittiin, että noin 66%:lla CP-vammaisista lapsista oli ainakin yksi, noin 23%:lla kaksi ja 9%:lla kolme liitännäisoiretta (Hidecker ym. 2012). Yleisimpänä liitännäisongelmana tässä tutkimuksessa havaittiin puheeseen liittyvät ongelmat (37%), näköön liittyvät ongelmat (28%), kohtaukset (27%), kognitiiviset ongelmat (26%) ja kuuloon liittyvät ongelmat (3%).

Liitännäisoireiden osuudet vaihtelevat eri tutkimuksissa sen mukaan, missä tutkimus on tehty ja minkälaiseen aineistoon se pohjautuu.

Syömisen ja kommunikoinnin haasteet ilmenevät jo varhaislapsuudessa

Syömisvaikeudet ovat tyypillisiä CP-vammaisilla lapsilla. Syömisvaikeuksiin liittyy usein runsas kuolaaminen. Suun alueen tuntoyliherkkyys ja puremisen vaikeus voivat hankaloittaa syömistä. Tämä voi johtaa alhaiseen painonnousuun ja kasvun hidastumiseen

Suuri osa CP-vammaisista lapsista ja nuorista pystyy kommunikoimaan puhumalla. Tyypillisiä CP-vammaan liittyviä kommunikointihaasteita ovat puheen epäselvyys sekä puuttuva puhekommunikaatio. CP-vammaisista lapsista ja nuorista osa tarvitsee kommunikoinnissaan puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja (Alternative and Augmentative Communication, AAC).

Epilepsian vaikeusaste voi vaihdella paljon

Epilepsia on yleinen CP-vamman liitännäisoire. Epilepsian vaikeusaste voi vaihdella riippuen aivovaurion paikasta. Hemiplegiaan liittyy suurempi riski vaikeaan epilepsiamuotoon (jatkuva unenaikainen hidasaaltopurkaus), joka voi heikentää myös lapsen kognitiivista kehitystä.

Liittyykö CP-vammaan oppimisen ongelmia?

Suurin osa CP-vammaisista lapsista kehittyy henkisesti normaalisti, mutta laaja-alaisesta ja vaikeasta aivovauriosta johtuen jopa 30 – 50 %:lla CP-oireisista esiintyy kehitysvammaisuutta.

CP-vammaan voi liittyä myös muita kognitiivisia vaikeuksia, jotka ilmenevät mm. visuaalisissa kognitiivisissa toiminnoissa ja vaikuttavat erityisesti matematiikan oppimiseen. CP-vammaisten lasten kognitiivista suoriutumista on syytä seurata säännöllisesti peruskoulun aikana sen nivelvaiheissa, jotta oppimisessa mahdollisesti esiintulevat vaikeudet pystytään tunnistamaan ja suuntaamaan tarvittavat tukitoimet oikea-aikaisesti.

Näönkäytön vaikeudet ovat yleisiä CP-vammaisilla lapsilla

CP-lapsilla voi olla ongelmia kuulon ja näön kanssa. Lapsi voi olla ääniyliherkkä ja kovat äänet voivat tuntua pelottavilta. Muutamalla prosentilla esiintyy kuulon heikkenemistä tai kuuroutta. Näönkäytön ongelmia on jopa 50 – 75%:lla CP-vammaisista lapsista eivätkä ne korreloi motorisen vamman vaikeusasteeseen. Pelkkä näöntarkkuus ei kerro kaikkea lapsen toiminnallisesta näöstä. Tyypillinen toiminnallisen näön vaikeus voi ilmetä esimerkiksi ns. ruuhkautumisilmiönä, jolloin CP-vammaisen henkilön on vaikea erottaa tiheässä olevia kohteita toisistaan. Tämä voi vaikuttaa hänen lukemaan oppimiseensa. CP-vammaan voi liittyä myös vaikeuksia tunnistaa tuttuja kasvoja tai ilmeitä. Osalla CP-vammaisista henkilöistä voi olla näkökenttäpuutoksia. Näkökentän alaosan puutokset ovat tyypillisiä erityisesti diplegia-tyyppisessä CP-vammassa. Myös karsastus ja silmien motoriikan vaikeudet ovat tavallisia CP-vammaisillä lapsilla.

CP-vammaan liittyvät aivoperäiset näköongelmat voivat vaikeuttaa lapsen oppimista ja kommunikointia. Silmän ja käden yhteistyö, tilan hahmottaminen ja suunnistautuminen vieraassa ympäristössä voivat vaikeutua toiminnallisen näön puutteiden vuoksi.

Tuki- ja liikuntaelimistön liitännäisongelmia voi ilmetä kasvun myötä

Erilaiset luustoon, lihaksistoon ja niveliin liittyvät liitännäisongelmat ovat yleisiä. Erityisesti spastisiin CP-vammoihin voi liittyä kasvun myötä pahenevia lihaskireyksiä ja nivelten virheasentoja. Lonkkaluksaatio alle kouluikäisillä ja selän virheasento (skolioosi) kouluiässä voivat heikentää toimintakykyä ja liikkumista. Osteoporoosia esiintyy yleisesti CP-lapsilla altistaen luustoa murtumille. Osteoporoosin yleisyys CP-vammaisilla lapsilla johtuu paitsi syömisongelmista myös luustoa kuormittavan liikunnan puutteesta. Kipu on myös yleinen CP-oireyhtymän liitännäisoire.

Kaikki liitännäisoireet on syytä tunnistaa mahdollisimman varhain, jotta niihin pystyttäisiin vaikuttamaan hoidollisesti ja kuntoutuksellisesti riittävän varhaisessa vaiheessa ja estämään niiden haitalliset vaikutukset lapsen myöhemmälle kehitykselle.

 

Kirjallisuutta:

Hidecker M, et al. Inter-relationships of functional status in cerebral palsy: analyzing gross motor function, manual ability, and communication function classification systems in children. Developmental Medicine & Child Neurology 2012;54:737‒742.

Kilpinen-Loisa P. Bone health and vitamin D status in children with motor disability and adults with intellectual disability. Väitöskirja. Helsingin yliopisto 2010.

Kiviranta T, Eronen U, Heikkinen E, Miinalainen I, Tervo A. Näkökulmia näköpulmiin – Liikuntavammaisten koululaisten toiminnallisen näönkäytön arviointi. Valteri-julkaisusarja 2/2008.

Pihko H, Haataja L, Rantala H. Lastenneurologia. Duodecim 1. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2014.