Puheterapeuttien käyttämät menetelmät

CP-vammaisten ihmisten taitojen arvioinnissa puheterapeutin osaamisalueeseen kuuluvat vuorovaikutuksen, kommunikoinnin, puheen ymmärtämisen, ilmaisun, puhemotoriikan ja oraalimotoristen taitojen arviointi.

Puheterapeuteilla on käytettävissään kymmeniä erilaisia arviointimenetelmiä, mutta vain muutama niistä on standardoitu. Olemassa olevat arviointimenetelmät eivät ole yleensä suunniteltuja liikunta-, aisti- tai puhevammaisten ihmisten käyttöön, minkä vuoksi niitä joudutaan soveltamaan, eivätkä tulokset ole keskenään vertailukelpoisia.

Kielelliset taidot

CP-vammaisten lasten kielellisten taitojen arvioinnissa korostuu olemassa olevien arviointimenetelmien rajoittuneisuus, kun lapsen tulee nähdä materiaali ja pystyä vastaamaan esim. osoittamalla tai puheen avulla. Meillä ei ole myöskään normeja syntymästään saakka puhetta korvaavia kommunikaatiokeinoja käyttäneiden lasten kielen kehityksen arviointiin, sillä heidän ilmaisun taitonsa eivät kehity samalla tavoin kuin puhuvilla lapsilla. Näiden haasteiden vuoksi kielellisten arviointimenetelmien tai luokittelujen käytöstä ei tehdä tässä vaiheessa rajaavia suosituksia. Lievästi CP-vammaisten lasten kohdalla voidaan kuitenkin käyttää yleisiä arviointimenetelmiä.

SUOSITELLUT MITTARIT

CP-hankkeessa päädyttiin suosittelemaan luokittelevien mittareiden käyttöä arvioitaessa kommunikoinnin, verbaalimotoriikan ja syömisen taitoja sekä kuolaamista. Näiden nopeiden ja helposti toistettavien mittareiden avulla saadaan yhtenäistä tietoa yleisellä tasolla. Jokainen puheterapeutti arvioi yksilöllisesti muiden arviointimenetelmien käyttötarpeen ja soveltaa niitä CP-vammaisen ihmisen kommunikointikeinojen, motoristen taitojen sekä aisti- ja hahmotustoimintojen mukaan.

Kommunikointi

Kommunikoinnin luokitus CP-vammaisille Communication Function Classification System (CFCS) on puheterapeutti Hideckerin (2011) kehittämä kansainvälinen mittari, jonka suomenkielinen virallinen käännös on tehty CP-hankkeen toisessa vaiheessa. CFCS käännös on hyväksytty ja se on ilmestymässä CFCS.us –sivuille.

CFCS:n tarkoitus on luokitella CP-vammaisen henkilön arkipäivän kommunikointia tasoilla yhdestä viiteen. CFCS keskittyy suorittamisen ja osallistumisen tasoihin, kuten ne on kuvattu Maailman Terveysjärjestön (WHO) toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisessä luokituksessa (International Classification of Functioning, Disability, and Health – ICF).

Kommunikoinnin luokittelu CP-vammaisille (CFCS)

  1. Tuloksellinen viestien lähettäjä ja vastaanottaja vieraiden ja tuttujen kumppanien kanssa.
  2. Tuloksellinen, mutta tahdiltaan hitaampi viestin lähettäjä ja/tai vastaanottaja vieraiden ja/tai tuttujen keskustelukumppanien kanssa.
  3. Tuloksellinen viestien lähettäjä ja vastaanottaja tuttujen kumppanien kanssa.
  4. Epäjohdonmukainen lähettäjä ja/tai vastaanottaja tuttujen kumppanien kanssa.
  5. Harvoin tuloksellinen lähettäjä ja vastaanottaja tuttujenkaan kumppanien kanssa.

Verbaalimotoriikka

Verbaalimotoriikan viisiportainen luokitus on puheterapeuttien A. Rastion ja U. Strömin CP-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kehittämä luokitus. Hankkeen toisessa vaiheessa sitä kokeiltiin ja sen muutamia sanavalintoja muokattiin.

  1. Normaalia, iänmukaista
  2. Kypsymätöntä –ilmaisu ymmärrettävää
  3. Pääosin ymmärrettävää ilmaisua (voi olla kankeaa, epätarkkaa, epänormaali puherytmi ym.)
  4. Pääosin epäselvää ilmaisua (voi olla kankeaa, epätarkkaa epänormaali puherytmi ym.)
  5. Puhemotorinen hallinta erittäin vaikeaa, voi olla sanahahmoja, ääntelyä

Syöminen

Syömistaitojen viisiportainen luokitus on puheterapeuttien A. Rastion ja U. Strömin CP-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kehittämä luokitus. Tätä luokitusta käytettiin myös hankkeen toisessa vaiheessa, mutta jatkossa suositeltaneen käytettäväksi kansainvälistä CP-vammaisille ihmisille suunniteltua Sellerin ym. (2013) kehittämää Syömisen ja juomisen taitojen luokittelua (EDACS= Eating and Drinking Ability Classification System for Individuals with Cerebral Palsy). CP-hankkeen aikana toiminut puheterapeuttiryhmä tulee suomentamaan EDACS:in luokittelun, testaamaan sen käyttöä ja sen jälkeen pohditaan myös virallisen käännöksen teettämistä.

CP-hankkeen aikana käytetty luokittelu:

  1. Ei motorista tai sensorista ongelmaa
  2. Syöminen motorisesti hitaampaa, tietyt ruuat/koostumukset hankalia syödä, voi olla lievää sensorista ongelmaa
  3. Ruokaa pilkottava/hienonnettava, pureskelutaidot puutteelliset, mukijuominen työlästä, voi olla sensorista ongelmaa
  4. Suun motoriikan hallinnassa suuret vaikeudet, ei pureskelutaitoa, ruoka sosemaista, juominen imemistä, sensoristen ongelmien vuoksi vain nesteiden ja sileitten ruokien syöminen onnistuu
  5. Vaikean motorisen tai sensorisen ongelman vuoksi suun kautta syöminen ei onnistu – vain maistelua. Gastrostooma tai nenämahaletku käytössä

Kuolaaminen

Kuolaamisen luokittelu ei ollut CP-hankkeen aikana virallisessa käytössä. Puheterapeuttityöryhmässä kokeiltiin Thomas-Stonell & Greenbergin (1988) kehittämää kuolaamisen määrää ja esiintyvyyttä arvioivaa mittaria ja sen käyttö koettiin helpoksi. Suosittelemme alla olevan mittarin käyttöä jatkossa, koska kuolaaminen on sosiaalisesta näkökulmasta merkittävä asia CP-vammaisen ihmisen elämässä.

Määrä:

  1. kuiva suualue
  2. lievä: huulet kosteat
  3. kohtalainen: huulet ja leuka kosteat
  4. vaikea: vaatteet kosteat
  5. erittäin vaikea – vaatteet, kädet ja esineet kosteita

Esiintyvyys:

  1. ei koskaan,
  2. satunnaisesti,
  3. usein,
  4. jatkuvasti

Viitteet:

Hidecker MJC, Paneth N, Rosenbaum P ym. Developing and validating the communication function classification system for individuals with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 2011;27:704–10.

Sellers D., Carter M., Ford S., Hankins M. & Mandy A. (2013). Eating and Drinking Ability Classification System. Chailey Heritage Clinical Services.

Thomas-Stonell N. & Greenberg J. (1988). Three treatment approaches and clinical factors in the reduction of drooling. Dysphagia 3, 73-78