Psykologien käyttämät arviointimenetelmät

Psykologit käyttivät lasten kehityksen arvioinnissa ja seurannassa yleisesti käytössä olevia standardoituja testejä (Bayley-III, WPPSI-III, WISC-IV, Leiter-R, NEPSY-II). Psykometrisissä menetelmissä ei ole huomioitu motoriikan rajoitteita eikä mahdollista tarvetta käyttää puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikaatiota. Näistä syistä standardoituja menetelmiä jouduttiin käyttämään osittain soveltaen sekä vastausvaihtoehtojen että aikarajoitteisten tehtävien osalta.

Kognitiivisen suoriutumisen arvioinnissa ei ole olemassa vastaavaa kansainvälistä vaikeusasteen luokittelua kuin esimerkiksi CP-vamman motorisen suoriutumisen ja kommunikaation vaikeusasteen kuvauksessa. CP-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa otettiin käyttöön yhteinen neliportainen  kognitiivisen suoritustason luokittelu:

  1. ikätasoinen suoriutuminen
  2. erityisvaikeus, muuten ikätasoinen suoriutuminen
  3. lievä kokonaiskehityksen viive 
  4. kehitysvamma

Luokittelu on suppea, eikä sellaisenaan anna laadullista kuvaa kognitiivisen kehityksen ongelmien luonteesta tai neuropsykologisista erityisvaikeuksista (kuten esim. muistitoiminnot, tarkkaavuus ja toiminnanohjaus, kielelliset vaikeudet tai visuaalisen hahmottamisen ongelmat). Karkean luokittelun laadullinen avaaminen psykologin lausunnon avulla on siksi tärkeää. Tarkempaan ongelmien laadun selvittämiseen saatetaan tarvita myös muita kuin edellä mainittuja menetelmiä. Lisäksi saatetaan tarvita erillisiä menetelmiä oppimisen, kuten lukemisen, luetun ymmärtämisen tai matematiikan vaikeuksien selvittämiseen.

Projektin ensimmäisessä vaiheessa luotiin mallia alle kouluikäisten lasten seurannasta. Toisessa vaiheessa mukaan tulivat myös kolme valtion oppimis- ja ohjauskeskusta, ja seurantaa laajennettiin koskemaan systemaattisesti myös kouluikäisiä. Seurannan ajankohdat määriteltiin ns. koulukäynnin nivelvaiheisiin.  Nivelvaiheen tutkimuksen tarkoituksena on arvioda oppimisen etenemistä, uusien aineiden aloittamista sekä mahdollista tarvetta mukauttaa opetusta.​ Ensimmäinen kouluvaiheen tutkimus sijoitettiin ennen 3. luokalle siirtymistä, jolloin aloitetaan lukuaineet ja ensimmäinen vieras kieli. Toinen tutkimus sijoitettiin ennen yläkouluun siirtymistä, jolloin seuraavan kerran opinto-ohjelmaan lisätään oppiaineita sekä viimeinen kerran kognitiivista kehitystä arvioidaan ennen peruskoulun päättymistä jatko-opintojen suunnittelua ajatellen.