Arviointimenetelmät

CP-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa valittiin kliiniseen työhön, kuntoutuksen suunnitteluun ja sen tuloksellisuuden arviointiin soveltuvat menetelmät, joiden avulla pystyttiin muodostamaan käsitys CP-vammaisen lapsen kokonaistilanteesta kansainvälisen ICF-luokituksen (International Classification of Functioning, Disability and Health: Children & Youth Version ) viitekehyksen mukaisesti.

GAS-menetelmä

Goal Attainment Scaling (GAS) –menetelmää käytettiin lasten ja nuorten kuntoutuksen tavoitteiden laatimisessa ja arvioinnissa. GAS-menetelmä on kuntoutuksen tavoitteiden laatimisen ja arvioinnin apuväline, jonka avulla määritetään kuntoutujan tavoitteet ja tarkastellaan yksilötasolla niiden toteutumista.

GAS -menetelmä on lähtökohdaltaan aina asiakaslähtöinen. Tavoitteet pyritään tunnistamaan haastattelemalla lasta ja hänen perhettään ja sen avulla selvittämään lapsen tilanne. Tavoitteille asetetaan realistinen aikataulu ja määritellään selkeä muutoksen indikaattori viisiportaisella asteikolla

Luokittelevat mittarit

CP-vamman vaikeusasteen ja vammaan liittyvien kommunikaation vaikeuksien luokitteluun käytetään kansainvälisesti tutkittuja ja suositeltuja viisiportaisia luokituksia, jotka hankkeen aikana otettiin käyttöön systemaattisesti.

  • CP-vamman liittyvän karkeamotoriikan vaikeusasteen määrittelyssä käytettiin Gross Motor Function Classification System (GMFCS)- luokitusta
  • Yläraajojen käytön vaikeusasteen kuvaamiseen käytettiin Manual Ability Classification System (MACS) –luokitusta.
  • Kommunikaation vaikeusasteen luokittelussa käytettiin Communication Function Classification System (CFCS) –luokittelua.

Kognitiivisen suoriutumisen arvioinnissa ei ole olemassa vastaavaa kansainvälistä vaikeusasteen luokittelua kuin edellä on kuvattu motorisen suoriutumisen ja kommunikaation vaikeusasteen kuvauksessa. CP-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa otettiin käyttöön yhteinen neliportainen  kognitiivisen suoritustason luokittelu.

Monet CP-vammaiset lapset, erityisesti vaikeimmin vammaiset lapset tarvitsevat päivittäin monenlaista apua, ohjausta ja valvontaa. CP-hankkeen yhteydessä sairaanhoitajat käyttivät lasten hoitoisuuden arvioinnissa  Hoitoilmoitusjärjestelmän (Hilmo) mukaista luokittelua. Ohje hoitoisuuden määrittelyyn löytyy täältä.

Tarkempia tietoja edellä mainituista luokitteluista sekä muista terapeuttien, psykologien ja sairaanhoitajien käyttämistä mittareista löytyy arviointimenetelmien ammattiryhmäkohtaisilta alasivuilta.